Aika on muovailuvahaa. Olen aina ollut kovin suunnitelmallinen. Olen aina hallinnut kalenteriani ja tiennyt mitä teen ja missä menen seuraavien viikkojen ja viikonloppujen suhteen. En nyt ihan lukujärjestystä ole itselläni ylläpitänyt, mutta suuret linjat ovat olleet suunnitelmalliset ja ennalta määrätyt.
Nyt olen pitkästä aikaa tilanteessa, jossa elämä näyttää tyhjältä paperilta. Viikkotasolla toki suunnitelmallisuutta on pakko pitää yllä - tuolloin käydään kaupassa, tuolloin siivotaan, tällöin äiti harrastaa. Saman illan aikana ei enää millään ehdi kaikkea. Tarvitaan myös niitä iltoja kun ei tehdä yhtään mitään, ajellaan vain pikkuautoilla ja luetaan Pupu Tupunaa.
Pidemmällä tähtäimellä paperi on tyhjä. Kesälomaviikot on merkitty kalenteriin, mutta tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta varata sinne esimerkiksi mitään lomamatkaa. Ei vaan jaksa, eikä huvita. Mikään paikka ei kutsu. Eläinpuistossa olen luvannut poikasta käyttää, sen uskon olevan mielekäs reissu meille molemmille.
Pidemmän tähtäimen haaveeni tällä hetkellä liittyvät terveyteen ja ehjiin yöuniin <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti