keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Loman jälkeen

Syysloma oli ihana <3 Laps sai huomiota ja mummiaikaa, pitkiä päikkäreitä, ulkoilua ja piirrettyjä, uusia kokemuksia ja voi sentään meillä on reipas pieni suuri kaksivuotias! Itsekin ehdin lomailla pari päivää ja jopa yhden niistä osasin ottaa aivan iisisti. Tai no, kyllä mä siivosin, mut sen jälkeen otin loppupäivän iisisti. Jos miehellä on vapaapäivä hän kyllä osaa ottaa sen omakseen eikä varmasti vahingossakaan tiskaa eikä tee mitään muutakaan hyödyllistä. Korkeintaan vaihtaa vessapaperirullan loppuneen tilalle. Jos mulla on vapaapäivä, niin mun pitää aina ensin tehdä jotain ennen kuin oon ansainnut laiskotella. Vaativa, minäkö? Pitäs ottaa miekkosesta mallia.
 
Olen koettanut ottaa lasta mukaan ruoanlaittoon. Koska sitä ruokaa on nyt vaan tehtävä joka päivä ja lähes joka päivä löydän itseni tilanteesta, jossa keitän soppaa oikealla kädellä ja koetan vasemmalla estää touhuavan 2-vuotiaan energiapurkausten kohdistumista haitallisiin kohteisiin. Varsin yleistä on, että laps tahtoo auttaa ja ennen kuin ehdin päästää pihahdustakaan tai kääntää katsettani on käsi käynyt jauhopurkilla tai napannut raa'an kanafileen leikkuulaudalta. Laps on luonteeltaan todella impulsiivinen ja tuumasta toimeen -tyyppi. Myöskään ruoan odottaminen nälkäisenä ei kuulu vahvuuksiin. Niinpä se ruoanlaittoon osallistuminen voisi pitkällä tähtäimellä olla varsin hedelmällistä. 2-vuotias osaa jo kattaa lautaset ja ruokailuvälineet pöytään. Kerran on hajotettu kippo, mutta mitäs pienistä. Viime viikolla me tehtiin pannaria. Laps sai vatkata kanamunat ja jauhot, yhdessä laskettiin montako desiä laitetaan mitäkin. Ripoteltiin suolaa ja maisteltiin välillä taikinaa. Kerran tehtiin myös pitsaa, laps levitteli tomaattimurskat ja kevensi täytteiden määrää parempiin suihin jo ennen paistoa :) Veitsen käsittelyä en aio vielä opettaa, viitaten impulsiivisuuteen ja erittäin nopeisiin älynväläyksiin. Mitä muita lapsikokkiystävällisiä ruokia sitä keksisi?
 
Laps toimii myös pyykkipoikana, kantaa märät vaatteet koneesta tasolle josta mama ripustaa ne kuivumaan. Osaa myös ponnekkaasti ravistella vaatteet suoraksi (eli pitkin poikin pesuhuonetta:D). Juoksutan lapsella myös likaisia vaatteita pyykkikoppaan. Mutta se toimii vain alakerrassa, yksi en vielä päästä lasta portaisiin.
 
Loman ja levon jälkeen tuntuu työntekokin taas astetta mielekkäämmältä. Toivotaan vireen säilyvän, edes pari päivää :D

maanantai 20. lokakuuta 2014

äidin päiväkirja

Lokakuu on heitellyt minua pitkin ja poikin Suomen maata. Reissaaminen, ruokavalion noudattaminen ja kaamosväsy ei sovi yhteen. Silti olen ylpeä siitä, että olen jatkanut ruokavalion seuraamista pian neljä viikkoa ja syönyt kurinalaisesti noin 4/5 ateriasta. Herkkuja olen syönyt yhteensä kolme kertaa. Palan ystävän synttärikakkua. Ja viime perjantai-illan kunniaksi muutaman rivin (3!) suklaata. Lauantaiaamuna oli ihan mahdottoman krapulainen olo ja hedari lähes koko päivän. Veikkaan, että se johtui tosta suklaasta tai siis sen sisältämästä sokerista. Ja makeanhimo oli myös palannut, kärsin siitä koko lauantain! Seuraava ihmiskoe tullaan toteuttamaan pienemmällä määrällä tota syntistä herkkua :P
 
Katkonaisten viikkojen ja kilometrien takia liikunta on taas jäänyt aivan olemattomiin. Pari lyhyttä kävelylenkkiä olen päässyt tekemään, lihaskuntoa en ollenkaan ja sen kyllä huomaa. Täytyy korjata tilanne jossain kohtaa.. En oo enää nuori, mun selkä tarttee säännöllistä harjoitusta.
 
Tällä viikolla aion pitää pienen loman ja viettää laatuaikaa kotosalla. Lapsen ja itseni kanssa.
 
Tästä blogista on muuten pikkuhiljaa tullut äidin päiväkirja, lapsen asiat on sivuroolissa :) Tuntuu etten halua enää jakaa yksityiskohtia lapsen elämästä, koska hän on jo itsenäinen persoona eikä niin kiinteästi osa minua. Koen ettei minulla ole oikeutta kertoa kaikkea. Keskityn siis omaan rooliini ja omiin tuntemuksiini. Hyvä näin <3
 
 

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Herkkupaloja

Oh nou, huomaan että ruokavalion noudattaminen tekee kulinaristin elämästä erittäin tylsää :D Viimeksi himoitsin juustoja, nyt himoitsen suklaata ja rasvaa. Säntillisen aamupalan jälkeen valmistin itselleni levyn raakasuklaata (kaakaojauhe, kookosöljy, kuivatut marjat, kookoshiutale, riisikakun murusia ja lusikallinen intiaanisokeria). Ja kylläpä vaan sokeri maistui makealle :) Eikä ees harmita, totaalikieltäytyminen ei vaan ole mun juttu. 

Oman ruokavalion myötä myös lapsen herkuttelu on vähentynyt. Se jos mikä on hyvä juttu. Liian helposti tuli annettua lapsellekin pala pullaa tai muita herkkuja. Nyt me on herkuteltu cashew-pähkinöillä, päärynällä ja viinirypäleillä. Tuohon komboon kun lisäisi vielä aurajuuston, niin ooh (kuola valuu .. )

Voi olla, että olen jättänyt dieetin annoskoot liian pieniksi, koska viime päivien rasvahimotukset ovat iskeneet niin kovalla kädellä. Mutta ei mulla tällä kertaa muuta. Lapsonen kärsii edelleen flunssasta :( Kyllästyttää jo tämä kotona kökkiminen. Ens viikonloppuna vois ehkä kylästelläkin tai jotain .. 

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Viikkopäivitys

Ruokavaliota on nyt suunnilleen viikko takana. En ole lipsunut herkutteluun kertaakaan, mutta täytyy tunnustaa että olen _soveltanut_ jo melko monta kertaa (Soveltaminenhan on täysin eri asia kuin lipsuminen ;)). Löysin jääkaapista puolikkaan koskenlaskija -palan ja pitihän se tietysti käyttää ruoanvalmistukseen. Täysjyväspagettia jauheliha-sipuli-koskenlaskijakastikkeella. En vaan raskinut heittää sitä juustoa menemäänkään, enkä jaksanut tehdä itselleni täysin eri ruokaa kuin pojille. Toisena päivänä tein kana-porkkana-kaali-sipuli-täysjyvänuudeli-wokkia ryyditettynä kookos-kermalla. Hyvää tuli ja kasviksia oli yli puolet (seli-seli). Tämän ruoan lisänä taisi mennä vielä vihreä pirtelö joten tilanne balanssissa.
 
Tänään ruokavalion noudattaminen on taas ollut tyyliä - elä nyt syö sit ihan mitä sattuu - koska reissupäivä. Pakkasin aamupalaksi mukaan ruisleipää leikkeleellä, aamupäiväkahvilla ruisleipää lohella ja kanamunalla, lounaaksi kasviskeitto ja salaatti, välipalana taateli-pähkinäpatukka ja banaani, iltaruoaksi lohta ja salaattia + pari nachoa ja salsaa. Leivän lisäämisen huomaa kyllä olossa. Ja sen, että lounaalla oli aivan liian vähän proteiinia. Olisi hyvä jos oppisi korvaamaan osan leipäaterioista sillä rahkalla...
 
Kermaiset maut ja juustot ovat ne, mitä olen viime päivinä kaivannut eniten. Makeaa ei ole ensimmäisten päivien jälkeen edes tehnyt mieli. Esim. tossa hotellihuoneen pöydällä odottava marianne ei kutsu mua yhtään. Olo ja energiataso on ollut ihan hyvä. Mielenkiinnolla odotan, palaako sokerinhimo takaisin ja mikä onkaan seuraava kielletty hedelmä josta luopuminen teettää tuskaa.. Geisha-konvehdista näin muuten yks yö unta :D
 
Poikanen on sairastellut jälleen ja ollaan pidetty räkänokkaa kotihoidossa. Toivottavasti laps ehtisi nyt toipua rauhassa ettei mene koko syksy aivastellessa :/ Harmittaa pienen puolesta, vaikka kovin vähän tuo tauti häntä itseään näyttää hidastavan ..