Tilapäivitys 36+4

Parin valituspostauksen jälkeen pääsee onneksi kertomaan, että koivet on nyt paremmassa kunnossa ja tyhmä-lääkäri ahdistusta pääsin helpottamaan perumalla ensi viikon neuvola-ajan. Tuntuu hyödyttömältä käydä siellä niin tiheään kun mitään mullistavaa ei ole omassa voinissa tai vauvan liikehdinnässä tapahtunut. Varsinkin kun vastassa olisi ollut sijaisterveydenhoitaja.

Uutta kotia on laitettu hitaasti. Pientä nyherrystä laatikko kerrallaan, koska uusi asunto ei ole vielä tyhjä. Varsinainen muuttopäivä sattuu vasta viikolle 39+0. Tämä lienee joku henkinen ristiretki, jonka perimmäisenä tarkoituksena on opettaa minulle keskeneräisyyden sietämistä. Live 'n learn..

Ennustan henkisen ristiretken jatkuvan pitkälle syksyyn. Miehen kanssa laitetaan ensimmäistä yhteistä kotia, sillä tähän asti olen asunut hänen luonaan. Kaksi jäärää ja lievää särmien hiomista on varmasti tiedossa :) Onneksi uudessa kodissa on ruhtinaallisen paljon tilaa ja pihaa mihin hakeutua tarpeen tullen. 

Lapselle on hankittuna sänky, petivaatteet, sisävaatteet, tuttipullot sekä perushoitovälineet. Seuraavaksi voisi siirtyä muonavarustelun pariin ja miettiä myös valmiiksi helppoja reseptejä, mitä osaa valmistaa vaikka vasemmalla kädellä. Tyytyväinen, kylläinen ja hyvinvoiva äiti on varmasti parasta mitä voin lapselle tarjota ensimmäisinä viikkoina <3 <3 

Tarjontaultra 36+0

Ultran perusteella neuvolakorttiin merkittiin "raivotarjonta". Vauvan pää ei ole kiinnittynyt eikä edes kovin matalalla, mutta se on kyllä alimmaisena ja se osa mikä ensimmäisenä olisi tulossa ulos jos synnytys nyt käynnistyisi. Vauva on minusta ollut jo pitkään juuri tässä vastaavassa asennossa (jalat oikealla ylhäällä ja pää vasemmalla alhaalla), terveydenhoitajan ja lääkärin mielestä asento on "poikittain" ja ultraaja oli puolestaan hyvin vakuuttunut että kaikki on kunnossa. 

Ultraaja vakuutteli, että huomaan kyllä itse jos lapsi vielä jostain syystä päättäisi kääntyä perätilaan. Olisi sen verran suuri muljahdus. Lapsivettä oli normaalimäärä. Vauva potkiskeli anturia eikä suostunut näyttämään kasvojaan eikä jalkoväliä. Ilmeisesti heräteltiin sitä taas liian aikaisin, meidän pikku yöeläin :) :) 

Jatketaan siis ihmettelyä, seuraava neuvola on puolentoista viikon päästä. 

Eilen lapsella oli kovat iltajumpat menossa. Mulla oli puolestaan tosi tosi huono olo joka pakotti yötä myöten ramppaamaan oksentelemassa. Mietin jo hetken, että nytkö se kroppa tyhjentää itseään ja valmistautuu synnytykseen. Samalla alaselkää vähän jomotti ja lapsi heitti voltteja kahdellatoista kierteellä. Kun vatsalaukku oli tyhjä palasi kuitenkin rauha maahan.

Vika lääkäri 35+5

Syystä tai toisesta mulle osuu aina epävarman tai -pätevän oloisia lääkäreitä. Tai en vaan osaa kuunnella heitä tarpeeksi kunnioittavalla korvalla. Neuvolalääkäri mutisi muutaman sanan hienoista sydänäänistä ja hieman pehmenneestä kohdunsuusta ja laittoi lähetteen ylimääräiseen ultraan tarjonnan tarkistamiseksi. Lapsi on edelleen poikittain. En kyllä tiedä mitä se ultrakaan asiaa muuttaa. Harkitsen trampoliinin ostamista. Kai painovoima lapsen alas ajaa (!?) Äiti osasi sanoa, että liikun liikaa, lapsi ei pääse laskeutumaan kun oot niin aktiivinen. Voi äiti kun tietäisit .. sohva ja takakeno ovat parhaat ystäväni. Viime päivinä olen tosin tuntenut pientä painetta häntäluun tienoilla, josko se olisi merkki jostain alas päin hakeutumisesta. 

Olen saanut toiseen jalkaan jonkun rasitusvamman. Se on kipuillut nyt viikon. Rantasandaaleilla tepastelu pari päivää putkeen taisi olla jalkaterälle liian rankkaa. Mutta kurjuus kun se ei osoita toipumisen merkkejä. Kävellä täytyy kuitenkin päivittäin, vähintään vessaan ja jääkaapille noin 12 kertaa päivässä. Lepuuta siinä sitten koipea. Olen kokeillut kaikkea - eri kenkiä, kylmää, kevyttä hierontaa, lepoa, miehen juoksuttamista, kaikkea. Parane jo tyhmä koipi. 

Vauva on aamu-uninen :) minä katson aamutv:tä ja pieni vielä uinuu :) 

35+1 Asuvalintoja

Laitoin hankkimani vaatteet yhteen kasaan ja kyllähän niitä aika nippu on jo olemassa. Reilu puolet on käytettynä hankittuja joten eipähän käy suurta vahinkoa jos jäävät vähemmälle käytölle. Laitoin vaatteet kolmeen pinoon 50-56 kokoiset, 62-kokoiset ja 68-kokoiset. Jokaisessa pinossa on noin: 

• 10 lahkeetonta bodya joista suurin osa hihallisia ja muutama hihaton, 
• 4 - 5 housut/sukkahousut/legginsit sukkaosalla tai ilman
• pari hihallista kokohaalaria/unipukua tai miks niitä sanotaankaan
• pari hihatonta kokohaalaria sukkaosalla tai ilman

Näiden lisäksi on muutama t-paita, noin 10 sukkaparia ja 5 eri kokoista myssyä/pipoa/kypärälakkia

50 - 56 vaatteet

Mutta mitä meiltä puuttuu? Ainakin kaikki ulkoiluvaatteet tai vähänkään lämpimämmät vaatteet. Keräsin muutaman vaihtoehdon kotiutumiskuteiksi, mutta kuinka monta kerrosta pienelle pitää pukea elokuussa? Body, potkuhousut, t-paita, ohut lakki, mutta mitä muuta? Joku viltti turvaistuimen päälle kun ollaan pihalla? 

kotiutumisvaatteet (?)

Myös mamma voisi ottaa pukeutumisvinkkejä vastaan. Paitamuoti on onneksi suosiollista ja normikoisiakin vielä mahtuu päälle, mutta alaosavaihtoehtoina on yhdet jumppahousut, yhdet leggarit tai yhdet pitkät puuvillaiset mammahousut sekä kotioloissa upea halpahalli-style tuubihame, jota en kuitenkaan julkisilla paikoilla ilkeä pitää :D Haaveilen maxihameesta, jota voisi pitää seuraavinakin kesinä.. Uusia mammavaatteita ei kyllä tee mieli enää hankkia. 

Kuva viime viikolta, 34+0

Neuvola 34+6

Jälleen neuvola, tuttu terveydenhoitaja. 

paino 71.6 (+10,3 kg alusta, - 0,5 kg viime kerrasta)

hb 122 (viimeksi 108)

paineet 116 /64

sykkeet 150 (kuten viimeksikin)

liikkeet ++

tarjonta ??

sf 29 (viimeksi 30,5)

Veriarvot oli onneksi parantuneet ilman lisärautaa. Monivitamiinit siis riittää kun niitä vaan muistaa ottaa :) Sf-mitta palasi ala ja keskikäyrän väliin. Edellinen mitta oli vähän yläkanttiin, kun oli eri mittaaja.  Tarjonta arvoitus. Käsipelillä pää alhaalla, mutta sydänäänet ei pitäisi silloin kuulua navan yläpuolelta. Noh, katsotaan ensi viikon lääkärikäynnillä missä mennään ja sen jälkeen tulee kuulemma ultralähete jos se on tarpeen. Omasta mielestä lapsi on poikittain jalat ylhäällä oikealla ja pää alhaalla vasemmalla, peppu pyörii vielä hyrrää siinä ympärillä ollen välillä korkealla keskellä ja välillä alempana oikealla. Mutta tiedä häntä. Vauva on ollut erittäin vilkas viime päivinä. Mahtaakohan tuo nukkua lainkaan. 

Googlesta olen tietysti jo etsinyt tarinoita perätilasynnytyksistä. Terveydenhoitaja käski olla stressaamatta, mutta helpommin sanottu kuin tehty ..

Sydänäänet 34+0

Vitsit mää oon kade. Mies on saanu nyt muutamana päivänä kuunnella pienen sydänääniä suoraan vatsanahan läpi. Toisaalta saanhan minä olla vauvan kanssa 24/7 ja jakaa kaikki vatsanseudun tuntemukset ja muljahdukset niin sisä- ja ulkopuolelta, vuorokauden ajasta tai asennosta riippumatta. Ehkä se on ihan hyvä että vaavilla ja isimiehelläkin on joku oma juttu. 

Olen välillä kysellyt, että miten mies kokee olevansa mukana odotuksessa. Ei ole kuulemma ulkopuolinen olo eikä mitään paniikkia tulevasta. Isimies on sellainen hetkessä eläjä, joka antaa asioiden tulla turhia murehtimatta. Aluksi mies oli neuvolassakin aktiivisesti mukana, mutta nyt loppuvaiheilla ei niinkään, kun käynnit on olleet aika rutiininomaisia, paino, hb, pissinäyte ja sitä rataa. 

Tänään mä aloitan sen säännöllisen raskausajan liikunnan ja suuntaan pienelle kävelylenkille. Toivotaan että mukelo pysyy nukkumatilassa lenkin ajan. Viime lenkillä aloitti voimistelut juuri puolimatkassa, ja paluu kotiin sujui tuskaisan hitaasti pysähdellen, jalkoja ristien ja tenaladysta haaveillen ... 

Tarmokas mamma 33+6

Reipas mamma

Heräsin 10:30, 

aamiaista 12 saakka 

Mies kävi kahvilla ja lounaalla kotona. 

Mamman hampaatkin pesty ja päivävaatteet vaihdettu. 

Blogit luettu ja yleuutiset katsottu. 

Kello on 14:45. 

Millehän sitä tänään alkaisi :D 

Joka toinen päivä tekemättömyys tuntuu mukavalta, 

joka toinen päivä se ahdistaa. 

Onneksi nyt on ensin mainitun päivän vuoro. 

Asumiskuviot on edenneet sen verran, että uusi osoite on nyt tiedossa, mutta muutto ajoittuu vasta elokuulle. Raskausviikolle 39. Voitte varmasti kuvitella miten mielissäni olen tilanteesta.. Mutta turha kai sitä on etukäteen panikoida. Vauva syntyy kun on valmis ja me muutetaan heti kun siihen on mahdollisuus. Jos jotain hyvää, niin pääsenpähän luistamaan muuttosiivouksesta. Keskityn työnjohtotehtäviin. 

Pari viime päivää pikkuinen on ilmeisesti hakenut tietään kohti lähtökuoppaa. Melko kipeitä muljahduksia ja sinkumisia, kesken kävelyn pitänyt pysähdellä ja puuskuttaa. Mutta pääasia, että pää on menossa kohti oikeaa osoitetta eikä keiku enää navan korkeudella :) :) 

Liikkuja 33+2

Näin on lähtenyt jo 34. raskausviikko käyntiin. En vielä sisäistä sitä, että pikkuinen voi periaatteessa tulla tupsahtaa piankin. Ei sillä että keho mitään sellaisia merkkejä olisi vielä antanut, mutta kuitenkin.. 

Täällä on viikko puputettu persiljaa, ruisleipää, verilättyjä ja nokkosteetä. Katsotaan onko vaikutusta. Makean nälkä ei ole kyllä ollut yhtään pienempi, vaikka muuten oon koettanut ruoan laatuun ja monipuolisuuteen panostaakin. Tarttis varmaan vähintään viikon absoluuttisen sokerivieroituksen.. Mut ei kesällä voi, kun pitää joka päivä syödä jäätelöö :P :P 

Pari viikkoa sitten naureskelin neuvolasta jaetulle liikelaskentalapulle. Ehei, meidän pikkuvipeltäjän liikkeitä ei tartte alkaa kellottamaan. Mutta tällä viikolla oon jo muutamana iltana päätynyt koputtelemaan masua, et onko siellä kaikki kunnossa. Liikkeet tuntuu edellisestä viikosta vähentyneen, mutta edelleen on tiettyjä asentoja joissa liikkeet saa kalasteltua nopeastikin. Ei siis toistaikseksi ainakaan syytä huoleen. Pikku huolehtija minussa on kyllä vahvistunut viime viikkoina. Ajan autoa kuin mikäkin mamma ja naputan kanssa-autoilijoista jotka ei huomioi toisia (siis minua) yhtään :D Leijonaemo, räyh. 

Tunnetilat on viime päivinä vaihdelleet ärtymyksen ja melankolian välimaastossa. Luulen, että minulle tekisi hyvää tehdä jotain ihan itsekseni. Olen jumiutunut odottamaan että mies tulee töistä ja sitomaan tekemiseni hänen tekemisiin. Ei jaksa tahi uskalla itsekseen. Ja sekös meitä molempia taitaa välillä kaihertaa. Huomenna taidan mennä ihan yksin kävelylle. Tai ainakin jätskille :P

Neuvola 32+5

Neuvolassa piipahdus, rutiinikäynti mutta jotain yllättävääkin..

paino 72+1 (+ 10,8 kg)
paineet 106 / 72 (ennallaan)
hb 108 (edellisellä kerralla 128)
sf 30,5 cm
sykkeet 150, hyppäyksittäin 170
liikkeet ++
tarjonta jäi arvoitukseksi

Juups, neuvolakäynnillä hb oli yllättäen laskenut melko paljon. Tähän asti hb on ollut välillä 135-120. Kokeillaan viikko ruokavaliokuuria ja käyn mittauttamassa ensi viikolla uudestaan. Ei tahtoisi ruveta purkista rautaa napsimaan, oon niin huono muistamaan ja muutenkin ravintolisät ei oikein sovi omiin periaatteisiin. Pelkään että kerran aloittettua joutuu sitten loppuikänsä niitä veteleen. Alhainen hb on osin sukuvika, äiti on toisinaan rautakuurilla vielä vaihdevuosien jälkeenkin. Mutta ensin siis persiljaa kehiin.

Menin neuvolaan ajatuksena saada selvyyttää miten päin mukelo mahassa möyrii. Mutta arvoitukseksi jäi vaikka sitä kahden terveydenhoitajan kanssa ihmeteltiin :D Ensin olivat sitä mieltä että pää on äärimmäisenä oikealla, mutta hetken liikkeitä seurattuaan pää muuttuikin pepuksi. Missään nimessä ei olla lähelläkään raivotarjontaa, vaan selkeästi poikittain. Kolmen viikon päästä on lääkäriaika ja siihen saakka hakekoon vauva vielä asentoaan :)

Sf-mitta meni hitusen keskikäyrän yläpuolelle, mutta siinä viivaa molemmin puolin hipoen se kulkee.

Iltasella tunnusteltiin isimiehen kanssa vauvan iltavilliä. Todettiin että kyllä se taitaa olla paras luottaa omaan arvioon vauvan asennosta, oman vauvan tuntee itse parhaiten. Olisi villiä saada pieni kurkistusluukku napaan ja katsoa mitä ihmettä se pieni siellä aina touhuaa kun napa vaan venyy ja paukkuu ja hytkyy ja hölskyy :) :) Suloinen pikkuinen.

Kaikki mikä stressaa 32+5

Voiko raskaana oleva saada vapautuksen elämän suurista materiaalisen maailman päätöksistä? Vitsit mikä asuntoahdistus. Pitäisi laskea rahoja, veroja, kuluja, arpoa millaista arkea haluaa elää seuraavien vuosien ajan, plaa, plaa, plaa. Olen heikko nainen ja sanonut monta kertaa miehelle et päätä sää, en mä jaksa. Kaikki käy. Voin tehdä kotini sinne mihin se minulle osoitetaan. Kaikki käy paitsi nykyinen asunto ja liian pienet kengät. 

Tällä viikolla voisi olla ratkaisujen aika. Kiitos. 

Pikkuisen vointi on vähän huolettanut. Eilen hän oli varsin passiivinen, mutta tökkiessä tai jutellessa vastasti kyllä liikkeillään. Onkohan pikkuisellakin vähän voimat vähissä kun äiti on flunssassa :/ Yöllä heräsin siihen, että pikkuinen punkee koko kropallaan vatsanahkaa vasten. Vinkeetä, mutta ilmeisesti täysin normaalia, että loppua kohden lapsonen ei enää "kellu" vatsassa vaan lepäilee sisuskalujen puristuksessa ja välillä puskee sieltä esiin. Tai sitten lapsvesi on vähissä. Onneksi on neuvola, jossa saa tuumailla näitä huolia ääneen. Neuvolassa on tosin joku sijainen, katsotaan millainen ..

Mut joo. Kaikki on tässä. Kaikki on hyvin. Ommmmm...