Tämä vuosi on ollut loppujen lopuksi hyvä.
Toisaalta tämä vuosi on tarkoittanut pitkiä jäähyväisiä, paljon käytännön järjestelyjä ja byrokratian kiemuroita. Kun perillisenä on alaikäinen, mikään ei toimi suoraviivaisesti ilman kahtatoista liitettä. Pitkillä jäähyväisillä tarkoitan, että olen käsitellyt entisen puolison sairastamisaikaa näin vuoden jälkikäteen. Vuodenajat ovat muistuttaneet, mitä kävimmekään läpi viime vuonna samaan aikaan. Usein aamujen työmatkalla olen kuivannut kyyneliä. Työstänyt sitä surua ja tuskaa, jota sairastamisen aikaan jouduin tukahduttamaan pinnan alle. Kun toinen sairasti, oli tärkein asusteeni karusti ilmaistuna tsemppinaamari. Aamuisin tsemppinaamari päälle ja oravanpyörään. Ilman näkyvyyttä huomisesta. Naamari päässä töihin, päiväkotiin, sairaalaan. Kyllä tämä tästä -itselleni vakuutellen.
Tämän vuoden olen saanut elää ilman naamaria. Nauttien, voimia keräten ja ollen kiitollinen omasta elämästä. Elämä on nyt itseni näköistä. On ihanaa elää normaalia arkea. Uskaltaa suunnitella asioita ilman elämän suurimpia pelkopeikkoja koko ajan olkapäällä. Lapsen isän kannalta se pahin pelko on toteutunut. Mutta silti minun ja meidän elämä jatkuu. Ja elämä voi silti olla hyvää.
Tämä vuosi on avannut uusia ovia. Työnkuva muuttui, vastuuta on hieman lisää ja pidän kovasti muutoksesta. Minulla on myös paremmin voimavaroja työkuorman ja ajoittaisen stressin sietämiseen.
Uutta on myös parisuhde ja sen mukana pian lisäksi uusi osoite ja uusi perhe. Paljon paljon harppauksia, mutta suunta tuntuu oikealta. Elämä on itseni näköistä nyt.
Lapsi on selvinnyt surun käsittelystä varsin hyvin. Hän on ollut lopulta paljon tasapainoisempi nyt kuin esimerkiksi vuosi takaperin. Eli tsemppinaamarista huolimatta viime vuoden stressitasoni on varmasti vaikuttanut myös lapsen hyvinvointiin. En sitä silloin ymmärtänyt. Mutta jälkeen päin ajatellen se on varmasti ollut väistämätöntä. Lapsi on hyvin kiintynyt minuun. Kertoo minulle usein, että "äiti on paras ja ihanin". "Äiti minulla on aina ikävä kun en näe sinua". Lapsi on nyt nauravainen, lauleskeleva, tutkiva ja rohkea. Myös pohtiva ja empaattinen, hellyyttä osoittava ja neuvotteleva. Ihana 5-vuotias.