Mulla on kaksi nuorempaa sisarusta, viiden ja siitä edelleen neljän vuoden ikäerolla. Muistan hyvin sisarusteni vauva-ajat. Muistan, että minusta on ollut jo apua vauvan hoidossa ja etenkin viihdytyksessä. Keinuttamassa, VHS-kasetteja lataamassa, leluja tarjoamassa ja niin edelleen. Toisaalta olen ollut jo "iso lapsi", melko itsenäinen ja omien kavereiden kanssa touhuava. En muista kokeneeni mustasukkaisuutta ollenkaan. Enkä muista että oltaisiin juuri riideltykään. Toisaalta pienemmällä ikäerolla meistä olisi luultavasti tullut läheisempiä. Edelleen ikäerot tuntuvat melko suurilta ja elämäntilanteet ovat aivan erilaiset. Pidän sisarusten erilaisuutta kuitenkin ennenkaikkea rikkautena.
Olen aina halunnut vähintään kaksi lasta. Yksi on liian vähän, neljä on ehkä liikaa, jos luvusta saisi nyt päättää. Minusta meille olisi ideaaleinta saada toinen lapsi noin kolmen vuoden ikäerolla. Silloin esikoinen saisi vielä rauhassa olla pieni ja toisaalta uusi pieni saisi rauhassa olla se kaikkein pienin. Uteluihin vauvakuumeesta olen siis vastannut jyrkän kieltävästi.
Kauhulla olen seurannut vierestä ystävän lapsosia kahden vuoden ikäerolla, kun vanhempi uhmaa, opettelee potalle ja heräilee edelleen öisin. Ja samaan aikaan nuorempi on esikoistakin huonompi nukkumaan, sairastelee ja valvottaa öisin. Huh. Ei kiitos.
Mutta yhden pikku kommunikaatiokatkoksen ja ajoitusvirheen vuoksi mielessä on kummitellut mahdollisuus raskaudesta. Ja mitä huomaankaan. Se ajatus lämmittää mieltä. Tsiisus, mulla taitaa olla vauvakuume!!
(tai ahdistus töihin paluusta, jota helpottaa ajatus uudesta mammalomasta...)
Toinen lapsi. Siinä kyllä mietittävää kerrakseen, ainakin täällä. Selvää on, että haluan toisen lapsen, mutta koska? Lisäksi mietityttää kovasti onko raskautuminen taas yhtä haastavaa. Töihin palaaminenkin toki tuo omat lisäpohdinnat.
VastaaPoistaMullakin on asiasta vähän ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta haluaisin alkaa ainakin yrittämään suht pian, koska viimeksikin raskautuminen kesti, toisaalta pitäisin järkevänä 2-3 vuoden ikäeroa. Ja haluaisin kyllä päästä vähäksi aikaa töihinkin välissä, ettei ammattitaito ihan katoa..Turhantarkkoja ei kyllä olla oltu ehkäisyn suhteen, joten pientä jännitystä tullut elämään sitä myöten :)
VastaaPoistaOon kyllä samaa mieltä, että pienellä ikäerolla on myös huonot puolensa. Minä ja mun kaksi veljeä ollaan tultu kaikki kahden vuoden välein, joten se ajatus ei kauhistuta ihan niin paljon kuin tulla uudestaan raskaaksi esikoisen ollessa alle 6kk.
VastaaPoistaMeillä ei ole ollut raskauden jälkeen mitään ehkäisyä mun toiveideni takia. Osaksi siksi, että vauvakuume on kova, mutta myös siksi, että tiedän, etten houraile mitään vauvoista hormonien takia vaan oikeasti toivon pikku kakkosta.
Katsotaan nyt, koska on oikea aika, mies ei ainakaan ole vielä henkisesti valmis ;)