Kevät

Räntäsateesta huolimatta tänään on hyvä päivä. Kevät on täällä, kalenterin mukaan viimeistään huomenna. Kevätaurinko, sulamisen äänet ja pikkulinnut.  

Nukkumahommat sujuu toisinaan hyvin, toisinaan huonosti ja toisinaan en jaksa enää edes kovin ajatella asiaa. Viime yö taisi olla hyvä, koska ollaan saatu tänään kovasti aikaiseksi. Loppuillan saa laiskotella :) 

Nyt täytyy tunnustaa ristiriitaset olot imetystä kohtaan. Toisaalta odotan että saan lopettaa koko touhun. Saan syödä ja juoda mitä haluttaa, pukeutua vapaammin ja käydä omilla asioilla ilman kelloa kaulassa. Mutta toisaalta kun neuvolantäti sanoi, että voisi olla hyvä aika luopua yösytöistä, minuun iski kuin puun takaa haikeus. Nytkö jo? 

Minä nautin meidän läheisyydestä. Nautin siitä, että saan ottaa pienen aamulla viereen tuhisemaan, nautin vauvan ja minun ihon kosketuksesta. Ja nautin imetyksestä (kun maltamme molemmat keskittyä siihen). 

Päiväsaikaan syötöt on tyyliin 30 s imua, ote irti ja yritys nousta istumaan ja pälyilemään ympärille. Takaisin tissille, 45 s imua, ote irti ja kurkistetaan selkä kaarella toiseen suuntaan onko siellä jotain mielenkiintoisempaa. Parkaistaan kerta tai pari. Imetään ehkä vielä 30 s ennen seuraavaa istumaan nousua jne. Näistä ikiliikkujan imetyshetkistä en voi sanoa nauttivani. Mutta minkäs teet kun ympäröivä maailma on pienen mielestä niiiiin mielenkiintoinen :) 

Teidän muiden blogeista olen mielenkiinnolla lukenut äitien kuulumisia raskaudesta palautumisesta. Seuraavassa päivityksessä minäkin kannan korteni kekoon. Nyt nautin kupillisen kahvia ennen kuin pikkutuholainen herää päikkäreiltään :)