Vauhtivekara

Viimeisen kahden viikon aikana on opittu konttaamaan ja viimeisen parin päivän aikana nousemaan tukea vasten polvilleen. Josta jo muutaman kerran on kaaduttu selälleen alas. Onnekkaasti pää on kopsahtanut maton kohdalle, mutta poruhan siitä on aina syntynyt. Hyvästi äitiysloma, hyvästi hitaat rauhalliset aamut, nyt saa olla silmät selässä koko ajan. Lienee parasta siirtyä nauttimaan aamukahvi termosmukista ja aamupala nestemäisenä nopeasti nautittavana versiona tai vaikka kapseleina. Ilman aamupalaa olen kiukkuinen !!

Voi kun löysin Kodin Ykkösestä ihanat lakanat, pedattuna mallisängyssä, mutta hylly ammotti tyhjyyttään. Anttilan nettikaupasta löytyisi vielä. Pakko varmaan laittaa tilaukseen, vaikka ei poika vielä kierikään näin suurissa lakanoissa. On niin lutuisen söpöset.

Pilkettä silmässä

Vauva on ehtinyt ihanaan ikään. Lapsosella on selkeästi kehittymässä huumorintajua ja hauskuttamisen taitoa. Pilkettä silmäkulmassa, kikatusta ja velmuilua esiintyy yhä useammin. Ja joka kerta äidin sydän on sulaa vahaa. Ihan parhaita hetkiä on tervehtiä pikkuista kun on piipahtanut kaupassa / jumpassa tai muuten pois näköpiiristä. Katseet ja hymyt kohtaa puolin ja toisin :)

Mä olen lukenut vihreästä kateellisena, eiku kateudesta vihreenä, kymppimutsien tunnelmia (oikeesti kirjoitin eka kateuden ja väärin päin, herätys ja haloo...). Kova aikomus on käydä testilenkillä any day now. Vähän niin kuin kartoittamassa lahtötasoa ja valita sitten itselle sopiva juoksuohjelma Kuntoplussalta. Sellaiset kolme lenkkiä viikossa ei luulisi olevan mahdoton ajatus, 1 - 2 vaunujen kanssa ja 1 - 2 ilman. Olen juossut satunnaisesti aiemmin. Innostus on yleensä kestänyt max 3 - 4 kk kerrallaan. Parhaimmillaan juoksukunto taisi olla joskus 2007 kun juoksin noin kympin lenkkejä pari kertaa viikossa. Cooperin juoksin muistaakseni viimeksi 2010. Ihana kamala kokemus.

Mutta testilenkki on vielä tekemättä. Hyvä syy sen lykkäämiseen on alkuviikosta vieraillut oksutauti aka Noro. Onneksi se oli ohi alle vuorokaudessa. Eikä toistaikseksi ole tarttunut muihin perheenjäseniin. Jälkimainingeissa oon potenut kahden päivän krapulan. Tiedätte, sellaisen pöhnäisen, nestehukkaisen ja väsyneen olon. Sen saa näköjään aikaiseksi myös ilman viinaa. Vieläkin on ruokahalu hukassa, hedelmiä ja sipsejä vois vaan syödä. Säästyypähän kinderit viikonlopulle. 

Rauhallista ja munarikasta pääsiäisen aikaa! 

7 kk

Pieni poika on ehtinyt 7 kk ikään. Uusia juttuja viimeisen kuukauden ajalta ovat ensimmäinen ja toinen hammas, liikkuminen ja ruokamäärien lisääntyminen. Pikkuhiljaa vaikuttaisi myös, että eroahdistus hiipii taloon. Iltaisin alkaa hillitön itku jos äiti katoaa näköpiiristä. Isin kanssa yöunille nukahtaminen onnistuu silloin tällöin, jos maltan itse pysyä piilossa. 

Päiväunia nukutaan 2 - 3 kertaa päivässä, kiinteitä ruokia syödään 4 krt päivässä. Pikkuhiljaa saisi lisätä korvikemaitoa aterioille, sillä rinnan syöminen kiinnostaa aina vaan vähemmän. Aamupäivisin laps pissaa suht normaalisti, mutta alkuillasta voi olla usean tunnin tauko, ettei vaippa kastu ollenkaan. Hirmu hankala arvioida tuota nesteiden määrää :/ 

Lapsonen on oppinut siirtymään huoneesta toiseen. Eteinen kenkineen ja laukkuineen kiinnostaa kovasti, samoin kaikki ahtaat nurkat ja pöydän aluset mihin jää mukavasti jumiin :)

Kevät saapuu toivottavasti pian. Minulla on mielessä matkarattaiden hankkiminen. Emmaljungat tuntuvat aika kömpelöiltä esim. kesälomareissuja, eläintarhaa tai mökillä käyntiä ajatellen. Tekisi mieli testata Koelstra Simba 3T. Kevyt malli. Menee pieneen tilaan. Mietyttää vain, jääkö se liian varhain sitten pieneksi. Painoraja on 15 kg (2 - 3 v.. ? ). Haluaisin, että rattaissa on kuomu ja rattaat saisi kunnolla makuuasentoon. Toki voisi harkita myös sellaista mallia, joita voisi käyttää mahdolliselle pikkusisaraukselle, eli saisi laitettua kaukalon kiinni rattaisiin.  Ajatuksia ja kokemuksia rattaista? Onko ihan turhaa laittaa yhdistelmävaunujen lisäksi kevyemmät rattaat?

Kohta lähtee

Hih, hermostunutta naurua. Lapsonen on nyt parin viikon ajan liikkunut konttausasennon kautta sukeltaen eteenpäin. Tänään hän hoksasi ottaa jo muutaman konttausaskeleen ja siirtää käsiä vuorotellen hapuillen eteenpäin. Olipa vaan keskittynyt ilme :)

Pois tieltä risut ja männyn kävyt. Pikkutuholainen kiihdyttää vauhtiaan :) :)