3 kk neuvola

Mitat kolmen kuukauden iässä 6850 g ja 63 cm. Poika kasvaa tasaiseen tahtiin, käyrästö piirtää lähes viivasuoraa linjaa ja ihan sen mukaisesti mitä on meidän tavoitepituuksista laskettu. Keskivertolapsi. Minunkin piti käydä puntarilla mutta unohdin. Joku defenssimekanismi varmaan ;) 

Rokotukset meni yllättävän kivuttomasti. Tietysti pistoksia piti hetken aikaa protestoida, mutta paha mieli unohtui saman tien kun yhdessä terkkatädin kanssa pojalle lirkuteltiin. Raukka parka on niin naisten vietävissä :D 

Pikkumurunen on jos mahdollista entistä enemmän kiinnostunut omista nyrkeistään. Niitä syödään hartaasti koko hereillä olon ajan. Teetän kohta pienokaiselle jotkut hanskat ennen kuin rystyset kuluu puhki. Vielä ei purulelusta ole nyrkin korvikkeeksi. Mielenkiinnolla odotan varpaiden löytymistä.. 

Käytiin viikolla mamma-vauvajoogassa. Oikein mukava kokemus, koko porukka hymyssä suin, rauhalliseen tahtiin venyttelyjä, lihaskuntoa ja jumppaleikkejä. Taidetaan käydä joku päivä uudestaankin. 

Otin iltalukemiksi vähän henkistä kirjallisuutta. Läsnäolon voima. Olen aloittanut lukemaan opusta vuosien varrella jo kolmeen kertaan, pääsemättä koskaan loppuun saakka. Ne minun käsityskyvylle parhaat oivallukset on tulleet jo kirjan alkupuolella. Loppua kohden teksti on mennyt yli ymmärryksen. Kokeillaan jokohan nyt olisin riittävän kypsä kahlaamaan koko teoksen läpi. Itsensä tutkailu tekee hyvää säännöllisin väliajoin. Lukeminen on muutenkin tosi rauhoittavaa. Keskittymisen ja hetkeen rauhoittumisen kannalta on ihan eri asia lukea kirjaa kuin blogeja. Kummallekin on paikkansa. 

Rauhallista ja stressivapaata viikonloppua kaikille <3

Lisää marraskuuta

Tänään on jos mahdollista vielä harmaampi päivä kuin eilen. Siitä huolimatta koetan nyt vähän tsempata. Positiivinen ajatus minuutissa pitää möröt loitolla !?

Poika nukahti eilen ihan itsekseen taas viereeni. Nukkua tuhisi parin kolmen tunnin pätkissä välillä tankaten. Aamulla otin hänet vielä viereeni ihan iholle nukkumaan. Se viimeinen unipätkä poika liki vierellä tuntui lataavan minunkin akkujani kaikkein parhaiten <3 

Tänään me ollaan vaan ihan sunnuntaifiiliksissä ja unohdetaan kaikki maalliset stressit, joita on ollut ihan riitämiin asti. Kun yksi iso stressitaakka kohta toivottavasti tipahtaa taakseni käyn hämmästelemään osaanko enää elääkään ilman sitä taakkaa ja mitä harmiteltavaa mahdan keksiä tilalle. Kummallinen on ihmismieli takertuessaan asioihin. Onneksi pieni päivänsäde on viemässä äidin ajatuksia myös eteenpäin. 

Ensi viikolla on 3 kk neuvola. Taidetaan saada piikit ja rotarokotteet. Ja voidaan taas pissiä tädin päälle iloisella pitkällä kaarella :D

Ihana marraskuu

Ihana ja kamala marraskuu. Äiti on jälleen vähän väsynyt.

Poika on pian 3 kk. Harjoittelee kovasti keskittyen esineisiin tarttumista. Haroo ensin yhdellä kädellä sinne päin, onnistuu saamaan otteen ja sitten tähtää toisella kädellä. Ihastuttavaa seurailla :) 

Nyt hän kutsuu vaativasti. Pikku mies on varustettu lyhyellä pinnalla, ähinään on vastattava välittömästi. Muutoin se yltyy hetkessä suoraksi huudoksi. Selkä kaarella pää punaisena huutoja on esiintynyt viime aikoina. Toinen osaa jo loukkaantua verisesti ja osoittaa sen kyllä niin ettei asiasta jään epäilyksen häivää ..

Viikon kuulumiset

Täytyy jakaa kakkapäivitys, kun ehdin siitä jo huolenikin jakaa. Poika piti 10 päivän tauon ilman sen suurempia tuskia ja väänsi vaan tyynen rauhallisesti yksi ilta vähän tavallista suuremman erän kerralla. Sen jälkeen on nähty vähän tiheämpää rytmiä, noin joka toinen päivä. Että semmosta jännitysnäytelmää. Eikä me hukuttu kakkaan, olin hereillä ja sain vietyä lapsen pöntön ylle tarpeilleen ja kodin tekstiilit säästyi. 

Nyt on tullut ajankohtaiseksi sitterin hankinta. Pikkuinen kyllä edelleenkin viihtyy lattialla, mutta varsinkin ruokailun jälkeen lattialla olo tuottaa litroittain puklua. Josko sitteristä helpotusta tähän. Ja sitteri on kaiketi tarpeen siinä vaiheessa kun aletaan ruokia maistella. 

Kastejuhlakin on vihdoin ja viimein viikonlopun aikana. Hyvä että ehdittiin ennen kuin laps oppii itse puhumaan :) Olen jakanut leipomisvastuuta neljälle eri tyypille kummista mummuun, juhlat pidetään seurakunnan tiloissa ja vieraita on vain kourallinen. Stressivapaat juhlat? Ainoa murhe on mitä mä laitan päälleni ja minkä värisiä servettejä ostan :S

Pikkumurusta on tullut varsin liikunnallinen. Melkosta discotanssia vedetään lattialla, kantapäät hakkaa lattiaan ja kädet viuhtoo liikuntatunneilta tuttuun haara-perus tyyliin. Mutsin liikunnat on toistaiseksi jääneet kärryttelyyn. Sellaisin vajaan tunnin - tunnin lenkkejä tulee tehtyä päivittäin. Ja siihen vielä iltaravit päälle kun lasta koetetaan kantaa unten maille. Hiljaa hyvää tulee. Kurkistin kuitenkin jo viikonlopun ryhmäliikuntatunteja. Kahvailu tai balance houkuttaisi. Kahvailusta vaan tuli sellainen aavistus, että onkohan se kovin armollinen tapa aloittaa pitkän tauon jälkeen.. We'll see. 

Marraskuu on ihanan kamala. Pientä väsymystä on ilmassa niin syksyn pimeyden kuin unenpuutteenkin takia. Tässä kuussa jos missä on syytä antaa itsensä vain olla. Tiskit saa odottaa. Jouluaskartelu on kivempaa.