lauantai 31. maaliskuuta 2012

Tänään en jaksa mitään 19+3

Voi itku ja hammasten kiristys. Ja ilman mitään kunnollista syytä. Pitkän viikon väsymys purkautuu nyt kyyneleinä ja ikävänä. Minä olin lähes koko viikon reissussa ja heti perään isimies lähti viikonlopuksi virkistymään. Mulla on energiaa ehkä just siihen, että keitän nyt itselleni kupin kahvia ja sumennan pään salkkareilla. Ja koetan keskittyä siihen mitä minulla on, enkä siihen mitä ei ole.


Edit. One hour later ...

Pikkuitkut, kahvi ja keksi, petivaatteiden tuuletus, imurointi ja pölyjen häätö ja maailma on taas paljon parempi paikka <3

No Man is an Island. Tässä piilevä viisaus vahvistuu raskauden myötä. Ei täällä tartte pärjätä yksin vaikka onkin tottunut minä-itse-elämään. Ja joskus saa väsyttää, minuakin.  

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Potkupirkko tai -petteri 19+2

Pikkuinen myllertää jo aika kovaa. Hassua kuvitella, että noin 250 g massalla saa tuollaisia tuntemuksia aikaan. Välillä vatsa on aivan toispuoleinen, aamulla herätessä kaveri on usein kiepissään jommalla kummalla puolella vatsaa nostaen siihen kyttyrän ja toinen puoli on lähes kuopalla. Mahtaa olla voimakas kaveri, isin mielestä selkeesti poika kun on niin riski ;) 

Äidin väsymystä on ruokittu rautapitoisilla ruoilla ja salmiakilla. Salmiakkia ja vettä sopivina annoksina on pitänyt huimaukset poissa. Viikon reissut ja pitkät yli 10 h työpäivät on kyllä muuten väsyttäneet tämän mamman ja perjantai-illan suunnitelmissa on juurtua tiukasti sohvalle. Isimies lähti reissulleen ja mä saan siis vapaasti syödä ja porsastaa sohvalla :D

Mun vaatekaappi on kasvanut mammavaatelahjoituksilla ja pikkuinen sai myös kirpparikierrokselta lisää vaatteita. Valitsin sellaisia tytöille ja pojille sopivia värejä. Katsotaan sitten Pääsiäisen jälkeen aletaanko metsästää Spiderman vai Lumikki -lakanoita :) Mulla ei ole kyllä vielä mitään käsitystä mitä kaikkea vauvan vaatekaapissa täytyisi olla. Mutta eipä ole vielä sitä vaatekaappiakaan, joten eiköhän me ehditä tähän perehtyä myöhemminkin. 

Muissa blogeissa on kiertänyt tyttö-poika testejä, ehkäpä minäkin sellaisen listaan.. Mutta ensimmäinen intuitio oli joka tapauksessa tytöstä, nyt kun liikkeitä on tullut ja vauvaan on saanut konkreettisemmin kosketusta tuleekin poikaolo.. 

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Lovely 18+2

Kiitän tunnustuksista Nekkkistä ja Koijaria.


Säännöt kuuluvat:
Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin
Kirjoita seitsemän random-faktaa itsestäsi
Lahjoita tämä sama award 15 muulle bloggaajalle/blogille



 
Valitsen faktani lapsi- tai raskausaiheista. 

1. Olen lukenut raskausblogeja enemmän tai vähemmän säännöllisesti jo vuodesta 2007 alkaen. Tuolloin blogitarjonta oli paljon suppeampi, niin tästä kuin muistakin aiheista, ja lukeminen tuntui hassulla tavalla tirkistelyltä ;)
2. Aina synnytyskertomusta lukiessani liikutun. Samoin jos televisiossa syntyy lapsi, ensirääkäisyn hetkellä puhkean saman tien kyyneliin. Näin on ollut jo monta vuotta. 
3. Ensimmäisen ja toisen kohdan perusteella joudun tunnustamaan, että olen tiedostamattani tainnut potea vauvakuumetta jo pidemmän aikaa. Ääneen tunnustin kuumeilun ensimmäisen kerran vasta viime syksynä. 
4. Isimies on ensimmäinen mies, jonka kanssa lasten hankintaa olen ensimmäisen kerran edes harkinnut vakavasti. Jollain tasolla olen kai aiemmista seurustelukumppaneista tiennyt, ettei suhde tule kestämään ja onnistunut potemaan vauvakuumeiluani myös itseltäni salassa. 
5. Olen tehnyt opiskeluaikaan paljon lastenhoitokeikkoja ja hoitanut myös pieniä vauvoja, joskus kahtakin. Vauvanhoito ei koskaan jännittänyt silloin. Päin vastoin pienet lapset oli aina helpoimpia, koska kaikkien kanssa pärjää jo aika pitkälle samalla perusreseptillä - syliä, ruokaa, kuivat vaatteet ja unta.
6. Opin puhumaan alle vuoden ikäisenä. Motoriset taidot tulivat jälkijunassa, joten osasin puhua pälpättää melko pitkään ennen kuin kävelin. Pikkuaikuinen. 
7. Minua mietityttää mihin horoskooppimerkkiin lapsi syntyy. Uskon jonkin verran luonnehoroskooppeihin ja numerologiaan ja toivoisin, että pikkuinen saa niiltä osin itselleen hyvät lähtökohdat. 

Lahjoitan tunnustuksen eteenpäin Helinälle ja Harrietille

Ps. Eilen isimieskin sai tuntea pienet tumahtelut alavatsalla <3 

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Paineita 18+0

Neuvolassa mitatuissa verenpaineissa ei ole ollut huomauttamista. Paineet on joka kerta mitattu heti kun olen istunut aloilleni, eli ovat varmaan olleet lepotilaa korkeammat (varsinkin kun olen krooninen viime tipassa eläjä, joka aina rientää paikalle täsmälleen ajallaan tai minuutin myöhässä). 

Nyt minulla on parina päivänä ollut ajoittain huono olo. Hierojan pöydällä paineet tippui jo 5 min käsittelyn jälkeen niin alas, että näkyi tähtiä eikä mittarin skaalakaan riittänyt. Pelottava tunne kun ei tahtonut mennä ohitse. Lentokoneessa tuli myös tavallista kurjempi olo ja aamuisin on meinannut oksettaa :P 

Enpä osannut vielä neuvolassa ottaa asiaa puheeksi, mutta nyt on ruvennut mietityttämään. Jos hierojalla sattunut olotila toistuu jossain muussa tilanteessa, kuten auton ratissa, pyörän selässä tai bussipysäkillä, niin siinähän voi jo satuttaa itseään. 

Viikonloppuna iski kamala sipsi- ja salmiakkihimo. Kroppa taitaa olla taas aika viisas ja koettaa korjata tilannetta mielitekojen avulla :) Otin myös aamuisen kahvikupposen takaisin ohjelmaan. Täytyy varmaan mittauttaa paineita jossain välissä uudelleen, jos olotilat toistuu.. 

Suola ja kahvi taitaa olla ne perinteiset keinot paineen ylläpitoon, osaako joku neuvoa muita?