Neuvola 37+5

Juuri kun sain edellisen merkinnän kirjoitettua ja läksin rohkeesti kävellen kyläilemään alkoi tuntua miellyttävää muljahtelua ja vihlontaa alakerrassa. Tulkitsin niitä joksikin lihasjumeiksi, mutta tänään neuvolassa tarjonnan käsitarkastuksessa terkka sanoi että pää olisi nyt kiinnittynyt. Whaat ?! 

Tarjonta oli edelleen vähän omintakeinen, pää on jossain takana alhaalla, koivet oikealla, vartalo viistottain. En ymmärrä millaiseen asentoon se pieni on siellä itsensä kääntänyt, mutta mukava kuulla että suunta on edelleen oikea. Ja mun oikea pakara ei ole erityisemmin juminut vaan tämä on nyt sitä paineen tunnetta :D

Muutoin neuvolassa kaikki ok. Oma paino oli hypännyt 74 kiloon (+13 kg), hb pysynyt tolkuissa lukemissa (124) ja Sf-mitta 29 cm (edellisen kerran taisi olla 34 cm, mutta eri mittaaja..)

Mulle tuli pään kiinnittymisestä jo sellainen tunne, että nyt tulee hoppu saada kaikki valmiiksi. Lakanat pyykkiin ja pinnasänky heti kasaan. Lomakkeet valmiiksi sairaalaa varten ja eväiden ostoon :) :) Ja edelleen laskettuun aikaan on yli kaksi viikkoa. Vain kaksi päivää enemmän kuin edellisen merkinnän aikaan, jolloin fiilis oli vielä että tää syntyy joskus syyskuussa. Ailahtelevaa tämä elon tie. 

Kiitos kaikille kommenteista ja omista blogiteksteistänne. Tuntuu että nyt loppuraskaudesta sitä on taas kovin herkillä seuraamaan omia tuntemuksia ja kuulee ja lukee mielellään vertaiskokemuksia. Joka päivä on tarkastettava mitä muille mammoille kuuluu. Tää aika on kyllä paljon jännempää kuin ensimmäisen ultran odottaminen <3

Odotusta 37+3

Sydämen alla kaikki hyvin. Pikkuinen potkiskelee edelleen ahkerasti oikeaa kylkeä ja viihtyy viistottaisessa asennossaan. Laskeutumisesta ei ole vielä minkäänlaisia tuntemksia. Tai sitten mulla on niin tilava lantio että mahtuu laskeutumaan ilman paineen tunnettakin.. Vatsa ei ole enää symmetrinen puolipallo, sivusta katsottuna vatsa on jo vähän valahtanut alas päin.

Aamupäivät ja päivät jaksan touhuta suhteellisen hyvin. Illalla tuntemukset ovat toisinaan jo tosi raskaana olevat. Iltavilli vauva, täysi vatsa ja päivän mittaan väsyneet ryhtilihakset = tukala olo.

Nyt tuntuu, että päivät raskauden suhteen polkevat paikallaan. Vielä kaksi - kolme viikkoa, miksei neljäkin näitä toisiaan toistavia päiviä...

Tilapäivitys 36+4

Parin valituspostauksen jälkeen pääsee onneksi kertomaan, että koivet on nyt paremmassa kunnossa ja tyhmä-lääkäri ahdistusta pääsin helpottamaan perumalla ensi viikon neuvola-ajan. Tuntuu hyödyttömältä käydä siellä niin tiheään kun mitään mullistavaa ei ole omassa voinissa tai vauvan liikehdinnässä tapahtunut. Varsinkin kun vastassa olisi ollut sijaisterveydenhoitaja.

Uutta kotia on laitettu hitaasti. Pientä nyherrystä laatikko kerrallaan, koska uusi asunto ei ole vielä tyhjä. Varsinainen muuttopäivä sattuu vasta viikolle 39+0. Tämä lienee joku henkinen ristiretki, jonka perimmäisenä tarkoituksena on opettaa minulle keskeneräisyyden sietämistä. Live 'n learn..

Ennustan henkisen ristiretken jatkuvan pitkälle syksyyn. Miehen kanssa laitetaan ensimmäistä yhteistä kotia, sillä tähän asti olen asunut hänen luonaan. Kaksi jäärää ja lievää särmien hiomista on varmasti tiedossa :) Onneksi uudessa kodissa on ruhtinaallisen paljon tilaa ja pihaa mihin hakeutua tarpeen tullen. 

Lapselle on hankittuna sänky, petivaatteet, sisävaatteet, tuttipullot sekä perushoitovälineet. Seuraavaksi voisi siirtyä muonavarustelun pariin ja miettiä myös valmiiksi helppoja reseptejä, mitä osaa valmistaa vaikka vasemmalla kädellä. Tyytyväinen, kylläinen ja hyvinvoiva äiti on varmasti parasta mitä voin lapselle tarjota ensimmäisinä viikkoina <3 <3 

Tarjontaultra 36+0

Ultran perusteella neuvolakorttiin merkittiin "raivotarjonta". Vauvan pää ei ole kiinnittynyt eikä edes kovin matalalla, mutta se on kyllä alimmaisena ja se osa mikä ensimmäisenä olisi tulossa ulos jos synnytys nyt käynnistyisi. Vauva on minusta ollut jo pitkään juuri tässä vastaavassa asennossa (jalat oikealla ylhäällä ja pää vasemmalla alhaalla), terveydenhoitajan ja lääkärin mielestä asento on "poikittain" ja ultraaja oli puolestaan hyvin vakuuttunut että kaikki on kunnossa. 

Ultraaja vakuutteli, että huomaan kyllä itse jos lapsi vielä jostain syystä päättäisi kääntyä perätilaan. Olisi sen verran suuri muljahdus. Lapsivettä oli normaalimäärä. Vauva potkiskeli anturia eikä suostunut näyttämään kasvojaan eikä jalkoväliä. Ilmeisesti heräteltiin sitä taas liian aikaisin, meidän pikku yöeläin :) :) 

Jatketaan siis ihmettelyä, seuraava neuvola on puolentoista viikon päästä. 

Eilen lapsella oli kovat iltajumpat menossa. Mulla oli puolestaan tosi tosi huono olo joka pakotti yötä myöten ramppaamaan oksentelemassa. Mietin jo hetken, että nytkö se kroppa tyhjentää itseään ja valmistautuu synnytykseen. Samalla alaselkää vähän jomotti ja lapsi heitti voltteja kahdellatoista kierteellä. Kun vatsalaukku oli tyhjä palasi kuitenkin rauha maahan.