Vika lääkäri 35+5

Syystä tai toisesta mulle osuu aina epävarman tai -pätevän oloisia lääkäreitä. Tai en vaan osaa kuunnella heitä tarpeeksi kunnioittavalla korvalla. Neuvolalääkäri mutisi muutaman sanan hienoista sydänäänistä ja hieman pehmenneestä kohdunsuusta ja laittoi lähetteen ylimääräiseen ultraan tarjonnan tarkistamiseksi. Lapsi on edelleen poikittain. En kyllä tiedä mitä se ultrakaan asiaa muuttaa. Harkitsen trampoliinin ostamista. Kai painovoima lapsen alas ajaa (!?) Äiti osasi sanoa, että liikun liikaa, lapsi ei pääse laskeutumaan kun oot niin aktiivinen. Voi äiti kun tietäisit .. sohva ja takakeno ovat parhaat ystäväni. Viime päivinä olen tosin tuntenut pientä painetta häntäluun tienoilla, josko se olisi merkki jostain alas päin hakeutumisesta. 

Olen saanut toiseen jalkaan jonkun rasitusvamman. Se on kipuillut nyt viikon. Rantasandaaleilla tepastelu pari päivää putkeen taisi olla jalkaterälle liian rankkaa. Mutta kurjuus kun se ei osoita toipumisen merkkejä. Kävellä täytyy kuitenkin päivittäin, vähintään vessaan ja jääkaapille noin 12 kertaa päivässä. Lepuuta siinä sitten koipea. Olen kokeillut kaikkea - eri kenkiä, kylmää, kevyttä hierontaa, lepoa, miehen juoksuttamista, kaikkea. Parane jo tyhmä koipi. 

Vauva on aamu-uninen :) minä katson aamutv:tä ja pieni vielä uinuu :) 

35+1 Asuvalintoja

Laitoin hankkimani vaatteet yhteen kasaan ja kyllähän niitä aika nippu on jo olemassa. Reilu puolet on käytettynä hankittuja joten eipähän käy suurta vahinkoa jos jäävät vähemmälle käytölle. Laitoin vaatteet kolmeen pinoon 50-56 kokoiset, 62-kokoiset ja 68-kokoiset. Jokaisessa pinossa on noin: 

• 10 lahkeetonta bodya joista suurin osa hihallisia ja muutama hihaton, 
• 4 - 5 housut/sukkahousut/legginsit sukkaosalla tai ilman
• pari hihallista kokohaalaria/unipukua tai miks niitä sanotaankaan
• pari hihatonta kokohaalaria sukkaosalla tai ilman

Näiden lisäksi on muutama t-paita, noin 10 sukkaparia ja 5 eri kokoista myssyä/pipoa/kypärälakkia

50 - 56 vaatteet

Mutta mitä meiltä puuttuu? Ainakin kaikki ulkoiluvaatteet tai vähänkään lämpimämmät vaatteet. Keräsin muutaman vaihtoehdon kotiutumiskuteiksi, mutta kuinka monta kerrosta pienelle pitää pukea elokuussa? Body, potkuhousut, t-paita, ohut lakki, mutta mitä muuta? Joku viltti turvaistuimen päälle kun ollaan pihalla? 

kotiutumisvaatteet (?)

Myös mamma voisi ottaa pukeutumisvinkkejä vastaan. Paitamuoti on onneksi suosiollista ja normikoisiakin vielä mahtuu päälle, mutta alaosavaihtoehtoina on yhdet jumppahousut, yhdet leggarit tai yhdet pitkät puuvillaiset mammahousut sekä kotioloissa upea halpahalli-style tuubihame, jota en kuitenkaan julkisilla paikoilla ilkeä pitää :D Haaveilen maxihameesta, jota voisi pitää seuraavinakin kesinä.. Uusia mammavaatteita ei kyllä tee mieli enää hankkia. 

Kuva viime viikolta, 34+0

Neuvola 34+6

Jälleen neuvola, tuttu terveydenhoitaja. 

paino 71.6 (+10,3 kg alusta, - 0,5 kg viime kerrasta)

hb 122 (viimeksi 108)

paineet 116 /64

sykkeet 150 (kuten viimeksikin)

liikkeet ++

tarjonta ??

sf 29 (viimeksi 30,5)

Veriarvot oli onneksi parantuneet ilman lisärautaa. Monivitamiinit siis riittää kun niitä vaan muistaa ottaa :) Sf-mitta palasi ala ja keskikäyrän väliin. Edellinen mitta oli vähän yläkanttiin, kun oli eri mittaaja.  Tarjonta arvoitus. Käsipelillä pää alhaalla, mutta sydänäänet ei pitäisi silloin kuulua navan yläpuolelta. Noh, katsotaan ensi viikon lääkärikäynnillä missä mennään ja sen jälkeen tulee kuulemma ultralähete jos se on tarpeen. Omasta mielestä lapsi on poikittain jalat ylhäällä oikealla ja pää alhaalla vasemmalla, peppu pyörii vielä hyrrää siinä ympärillä ollen välillä korkealla keskellä ja välillä alempana oikealla. Mutta tiedä häntä. Vauva on ollut erittäin vilkas viime päivinä. Mahtaakohan tuo nukkua lainkaan. 

Googlesta olen tietysti jo etsinyt tarinoita perätilasynnytyksistä. Terveydenhoitaja käski olla stressaamatta, mutta helpommin sanottu kuin tehty ..

Sydänäänet 34+0

Vitsit mää oon kade. Mies on saanu nyt muutamana päivänä kuunnella pienen sydänääniä suoraan vatsanahan läpi. Toisaalta saanhan minä olla vauvan kanssa 24/7 ja jakaa kaikki vatsanseudun tuntemukset ja muljahdukset niin sisä- ja ulkopuolelta, vuorokauden ajasta tai asennosta riippumatta. Ehkä se on ihan hyvä että vaavilla ja isimiehelläkin on joku oma juttu. 

Olen välillä kysellyt, että miten mies kokee olevansa mukana odotuksessa. Ei ole kuulemma ulkopuolinen olo eikä mitään paniikkia tulevasta. Isimies on sellainen hetkessä eläjä, joka antaa asioiden tulla turhia murehtimatta. Aluksi mies oli neuvolassakin aktiivisesti mukana, mutta nyt loppuvaiheilla ei niinkään, kun käynnit on olleet aika rutiininomaisia, paino, hb, pissinäyte ja sitä rataa. 

Tänään mä aloitan sen säännöllisen raskausajan liikunnan ja suuntaan pienelle kävelylenkille. Toivotaan että mukelo pysyy nukkumatilassa lenkin ajan. Viime lenkillä aloitti voimistelut juuri puolimatkassa, ja paluu kotiin sujui tuskaisan hitaasti pysähdellen, jalkoja ristien ja tenaladysta haaveillen ...