Tarmokas mamma 33+6

Reipas mamma

Heräsin 10:30, 

aamiaista 12 saakka 

Mies kävi kahvilla ja lounaalla kotona. 

Mamman hampaatkin pesty ja päivävaatteet vaihdettu. 

Blogit luettu ja yleuutiset katsottu. 

Kello on 14:45. 

Millehän sitä tänään alkaisi :D 

Joka toinen päivä tekemättömyys tuntuu mukavalta, 

joka toinen päivä se ahdistaa. 

Onneksi nyt on ensin mainitun päivän vuoro. 

Asumiskuviot on edenneet sen verran, että uusi osoite on nyt tiedossa, mutta muutto ajoittuu vasta elokuulle. Raskausviikolle 39. Voitte varmasti kuvitella miten mielissäni olen tilanteesta.. Mutta turha kai sitä on etukäteen panikoida. Vauva syntyy kun on valmis ja me muutetaan heti kun siihen on mahdollisuus. Jos jotain hyvää, niin pääsenpähän luistamaan muuttosiivouksesta. Keskityn työnjohtotehtäviin. 

Pari viime päivää pikkuinen on ilmeisesti hakenut tietään kohti lähtökuoppaa. Melko kipeitä muljahduksia ja sinkumisia, kesken kävelyn pitänyt pysähdellä ja puuskuttaa. Mutta pääasia, että pää on menossa kohti oikeaa osoitetta eikä keiku enää navan korkeudella :) :) 

Liikkuja 33+2

Näin on lähtenyt jo 34. raskausviikko käyntiin. En vielä sisäistä sitä, että pikkuinen voi periaatteessa tulla tupsahtaa piankin. Ei sillä että keho mitään sellaisia merkkejä olisi vielä antanut, mutta kuitenkin.. 

Täällä on viikko puputettu persiljaa, ruisleipää, verilättyjä ja nokkosteetä. Katsotaan onko vaikutusta. Makean nälkä ei ole kyllä ollut yhtään pienempi, vaikka muuten oon koettanut ruoan laatuun ja monipuolisuuteen panostaakin. Tarttis varmaan vähintään viikon absoluuttisen sokerivieroituksen.. Mut ei kesällä voi, kun pitää joka päivä syödä jäätelöö :P :P 

Pari viikkoa sitten naureskelin neuvolasta jaetulle liikelaskentalapulle. Ehei, meidän pikkuvipeltäjän liikkeitä ei tartte alkaa kellottamaan. Mutta tällä viikolla oon jo muutamana iltana päätynyt koputtelemaan masua, et onko siellä kaikki kunnossa. Liikkeet tuntuu edellisestä viikosta vähentyneen, mutta edelleen on tiettyjä asentoja joissa liikkeet saa kalasteltua nopeastikin. Ei siis toistaikseksi ainakaan syytä huoleen. Pikku huolehtija minussa on kyllä vahvistunut viime viikkoina. Ajan autoa kuin mikäkin mamma ja naputan kanssa-autoilijoista jotka ei huomioi toisia (siis minua) yhtään :D Leijonaemo, räyh. 

Tunnetilat on viime päivinä vaihdelleet ärtymyksen ja melankolian välimaastossa. Luulen, että minulle tekisi hyvää tehdä jotain ihan itsekseni. Olen jumiutunut odottamaan että mies tulee töistä ja sitomaan tekemiseni hänen tekemisiin. Ei jaksa tahi uskalla itsekseen. Ja sekös meitä molempia taitaa välillä kaihertaa. Huomenna taidan mennä ihan yksin kävelylle. Tai ainakin jätskille :P

Neuvola 32+5

Neuvolassa piipahdus, rutiinikäynti mutta jotain yllättävääkin..

paino 72+1 (+ 10,8 kg)
paineet 106 / 72 (ennallaan)
hb 108 (edellisellä kerralla 128)
sf 30,5 cm
sykkeet 150, hyppäyksittäin 170
liikkeet ++
tarjonta jäi arvoitukseksi

Juups, neuvolakäynnillä hb oli yllättäen laskenut melko paljon. Tähän asti hb on ollut välillä 135-120. Kokeillaan viikko ruokavaliokuuria ja käyn mittauttamassa ensi viikolla uudestaan. Ei tahtoisi ruveta purkista rautaa napsimaan, oon niin huono muistamaan ja muutenkin ravintolisät ei oikein sovi omiin periaatteisiin. Pelkään että kerran aloittettua joutuu sitten loppuikänsä niitä veteleen. Alhainen hb on osin sukuvika, äiti on toisinaan rautakuurilla vielä vaihdevuosien jälkeenkin. Mutta ensin siis persiljaa kehiin.

Menin neuvolaan ajatuksena saada selvyyttää miten päin mukelo mahassa möyrii. Mutta arvoitukseksi jäi vaikka sitä kahden terveydenhoitajan kanssa ihmeteltiin :D Ensin olivat sitä mieltä että pää on äärimmäisenä oikealla, mutta hetken liikkeitä seurattuaan pää muuttuikin pepuksi. Missään nimessä ei olla lähelläkään raivotarjontaa, vaan selkeästi poikittain. Kolmen viikon päästä on lääkäriaika ja siihen saakka hakekoon vauva vielä asentoaan :)

Sf-mitta meni hitusen keskikäyrän yläpuolelle, mutta siinä viivaa molemmin puolin hipoen se kulkee.

Iltasella tunnusteltiin isimiehen kanssa vauvan iltavilliä. Todettiin että kyllä se taitaa olla paras luottaa omaan arvioon vauvan asennosta, oman vauvan tuntee itse parhaiten. Olisi villiä saada pieni kurkistusluukku napaan ja katsoa mitä ihmettä se pieni siellä aina touhuaa kun napa vaan venyy ja paukkuu ja hytkyy ja hölskyy :) :) Suloinen pikkuinen.

Kaikki mikä stressaa 32+5

Voiko raskaana oleva saada vapautuksen elämän suurista materiaalisen maailman päätöksistä? Vitsit mikä asuntoahdistus. Pitäisi laskea rahoja, veroja, kuluja, arpoa millaista arkea haluaa elää seuraavien vuosien ajan, plaa, plaa, plaa. Olen heikko nainen ja sanonut monta kertaa miehelle et päätä sää, en mä jaksa. Kaikki käy. Voin tehdä kotini sinne mihin se minulle osoitetaan. Kaikki käy paitsi nykyinen asunto ja liian pienet kengät. 

Tällä viikolla voisi olla ratkaisujen aika. Kiitos. 

Pikkuisen vointi on vähän huolettanut. Eilen hän oli varsin passiivinen, mutta tökkiessä tai jutellessa vastasti kyllä liikkeillään. Onkohan pikkuisellakin vähän voimat vähissä kun äiti on flunssassa :/ Yöllä heräsin siihen, että pikkuinen punkee koko kropallaan vatsanahkaa vasten. Vinkeetä, mutta ilmeisesti täysin normaalia, että loppua kohden lapsonen ei enää "kellu" vatsassa vaan lepäilee sisuskalujen puristuksessa ja välillä puskee sieltä esiin. Tai sitten lapsvesi on vähissä. Onneksi on neuvola, jossa saa tuumailla näitä huolia ääneen. Neuvolassa on tosin joku sijainen, katsotaan millainen ..

Mut joo. Kaikki on tässä. Kaikki on hyvin. Ommmmm...